Navigation 2
- right
- rightlower
Maa, meidän oma kotiplaneettamme, on ainoa aurinkokunnan kappale, jossa on elämää. Kuu Maata kiertävänä taivaankappaleena on aina kiehtonut ihmisten mielikuvitusta ja innostanut tutkimaan taivaan tapahtumia. Entisaikoina Kuu nähtiin romanttisena rakkautta heijastavana salaperäisenä pallona, joka näytti Maahan jaksollisesti vaihtuvat kasvonsa. Kuvassa on tutkimuksia varten valmistettu maapallon mantereita ja meriä värein esittävä pallo (kuva ja maalaus VH, Finland).
Tavoite: Tutustua paljain silmin havainnoiden Kuun olemukseen Maata lähinnä olevana taivaankappaleena ja ainoana kiertolaisena.
Tutkimuksia: Kuu on ainoa Maata kiertävä taivaankappale, jonka pinnan vaiheita ihmissilmin voidaan havainnoida. Kuu näkyy Maahan kuukauden aikana eri paikoissa ja eri tavoin valaistuna, joten Kuun liikkeistä voidaan tehdä monenlaisia arkitutkimuksia.
1) Tutkitaan Kuun sijaintia peräkkäisinä päivinä samaan vuorokauden aikaan. Sijaintia voidaan verrata katselusuunnan maiseman maamerkkeihin nähden. Tuloksia kirjataan joko muistiinpanoina tai merkitsemällä ikkunaan kiinnitettyyn paperiin piirrettyyn maisemaan Kuun sijainti päivittäin. Mitataan päivittäisten merkkien keskinäiset etäisyydet ja pohditaan niiden merkitystä.
2) Tarkastellaan ”Kuun kasvoja”. Vertailuja voi tehdä paljain silmin näkyvien tummien alueiden suhteen pitempinä ajanjaksoina. Keskustellaan oppilaiden kanssa maatamosta. Kaukoputken läpi otetussa kuvassa voi nähdä aavistuksen maatamosta (IH, Finland).
Maasta katsottuna näemme Kuusta aina saman puolen. Tämä tarkoittaa sitä, että Kuu Maata kiertäessään pyörii oman akselinsa ympäri kerran yhden kierroksen aikana. Koska Kuu kiertää Maan kerran kuukaudessa, on Kuun vuorokausi siis yhden kuukauden pituinen. Kuun ympäri kiertäneet astronautit ovat nähneet Kuusta meistä poispäin kääntyneen puolen.
3) * Tutkitaan Kuun sijaintia horisontin suhteen yhden kuukauden aikana sekä eri kuukausina pohjoisella pallonpuoliskolla. Eteläisellä pallonpuoliskolla on katselusuunta päinvastainen.
Kuun ratataso poikkeaa hieman Maan ratatasosta. Tästä syystä Kuu näkyy joskus alhaalla eteläisellä taivaalla tehden matalan kaaren idästä länteen. Toisinaan Kuu taas nousee korkealle tehden ison kaaren laskien lähes luoteeseen.
Kuu Maata kiertäessään näkyy meille eripuolilla taivaankantta, joten me näemme Kuusta valaistuna hyvin erisuuruisia alueita. Näitä eri tilanteita sanomme Kuun vaiheiksi. Ne toistuvat kuukausittain lähes samanlaisina, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kuun osuessa samalle linjalle Maan ja Auringon väliin syntyy auringonpimennys ja vastakkaiselle puolelle Maata kuunpimennys.
4) * Opetellaan tunnistamaan Kuun vaihe valaistun osan sijainnin ja laajuuden perusteella. Tutkimuksia voi tehdä pimeässä huoneessa aurinkolampun ja pienen kuupallon avulla kuvitellen tutkijan oman pään maapalloksi. Kierrättämällä kuupalloa itsensä ympäri eri suunnissa on helppo havaita lisääntyvän tai vähenevän valaistun alueen avulla Kuun vaihe ja sen eteneminen. Tilanteiden ymmärtämistä voi testata molempiin suuntiin: kerrotaan Kuun vaihe ja oppilaat sijoittavat kuupallonsa oikeaan paikkaan päänsä ympärillä, tai kerrotaan Kuun sijainti pään ja aurinkolampun suhteen ja oppilaat päättelevät Kuun vaiheen sen perusteella. Tämän jälkeen luokka voi tunnistaa ulkona Kuun tilanteen opitun perusteella. Luokkatutkimuksen etu on se, että kaikki vaiheet voidaan tutkia kerralla. Luonnossa on aina yksi tilanne kerrallaan ja seuraavia on odotettava useita päiviä.
5) * Kuun valokuvaaminen on helppo toteuttaa koulussa. Tarvittavat välineet kuten kamera ja kolmijalka löytyvät varmasti kouluista. Kuuta voi kuvata jopa päivällä kouluaikana tai hämärän tullessa koulupäivän lopussa. Oppilaat voivat kuvata myös vapaa-aikanaan kotonaan. Täysikuun kuvaaminen on vaikeampaa Kuun kirkkauden vuoksi, mutta vajaasta Kuusta voi saada mitä erilaisimpia versioita. Itse otettuja Kuun kuvia on mukava käyttää koristeena tai jopa opetusmateriaalina erilaisille tähtitieteen tehtäville. Luokka voi koota yhteisen esittelytaulun koulun seinälle erilaisista Kuun kasvoista. Puolikuun kuva on otettu helmikuussa Lapissa auringonlaskun aikaan (kuva IH, Finland).
Menetelmät: Vaiheiden tutkiminen lampun ja pienen pallon avulla pimeässä tilassa. Havainnointi ulkona kirkkaalla säällä Kuun näkyessä. Kuun ratojen rekisteröinti ja tilastointi.
Materiaalit: Pieniä palloja, lamppu, kamera.
Pohdittavaa: Oppilaiden kanssa voi keskustella erikoisista tilanteista, esimerkiksi voiko Kuu näkyä keskipäivällä pohjoisessa tai missä tilanteessa Kuu näkyy vasen puoli valaistuna idässä?
Tulosten tarkastelua: Koottaessa luokan Kuu-kuvastoa kannattaa varmistaa, että kaikki kuvat ovat todellisia eli oikeinpäin. Esimerkiksi kuunsirpin kaari voi osoittaakin ylöspäin etelään, vaikka on ilta ja Aurinko laskenut horisontin alapuolella pohjoisessa. Näistä mahdottomuuksista ja väärinkäsityksistä kannattaa keskustella oppilaiden kanssa ja opastaa heitä kriittiseen suhtautumiseen kuviensa suhteen.
Vinkkejä: Väärinkäsityksiä voi tuoda esille mallintamalla ‘mahdottomia’ tilanteita. Oppilaita voi pyytää selittämään syitä, miksi jokin tilanne on mahdoton ja kuinka se oikeasti tulisi olla.
Asiasanoja: Kuu, kuunvaihe, kuunpimennys, auringonpimennys, puolikuu, kuukausi, maatamo.
Previous page: Maa-Kuu-Aurinko
Seuraava sivu: Maa-Kuu-Aurinko arkielämässä